Kohtapian siis olen saanut "Pyykki"-tauluni maksettua Taidelainaamoon, joten havittelen seuraavaa hankintaa. Ihastuin Mari Holopaisen kivoihin tauluihin, joissa aiheena on "lapsuus"ym. Marin maalauksissa viehättää yksinkertaisuus, muhkeat selkeät(ts puhtaat) värit ja selkeät aiheet. Mm. värikkäät lapsen jalat+kengät on tosi vetoava, en tiedä miksi. Voimakas vihreä ja punainen tuntuvat siinä raikkailta ja aihe on yksinkertainen ja intensiivinen! Ehkäpä joskus "lainaan" sen ja makselen osissa pois...
Tein vanhimman tyttöni kanssa hiljattain(n.viikko sitten) taidekierroksen kaupungin taidenäyttelyissä: kirjastossa, taidemuseossa, taidelainaamossa, kahdessa Galleriassa ja kansalaisopiston oppilastöiden näyttelyssä. Aikamoinen sessio. Välissä oli väsymykseen pakko käydä kahvilassa ja taas jatkettiin; lopuksi kirppikselle.
Taide-elämykset ovat sellaista sielun ravintoa, ja kun palaa kotiin, tulee vastustamaton halu maalata itse. Näyttelyistä saa oivia ideoita joita soveltaa omiin töihinsä.
Taidemuseoon annoin vinkin/toiveen saada joskus lempitaiteilijani Nanna Suden näyttely kotikaupunkiini. Saattaa olla ylimitoitettu toive, sillä hän on kansainvälisen tason haluttu taiteilija, joka asui ja maalasi vuosia Italiassa, ja palasi sitten kotimaahansa. Helsingissä olisi nyt juuri hänen versioitaan kalevala-teemasta Ateneumin näyttelyssä....
"Palavarakkaus" on kaunis, viihtyessään muhkea, korkea, palavanpunainen perenna, joka kukkii yleensä hehkuen kesäkuussa! Jutustelen kun jaksan ja laitan kuvia jos ehdin - elämäntilanteen, levon ja stressin määrän mukaan! TERVETULOA "MATKALLE"!
sunnuntai 22. helmikuuta 2009
perjantai 20. helmikuuta 2009
Suunnitteilla moottoripyöräreissu ensi kesänä!
Edelliskesänä-07, heinäkuussa, tein mieheni kanssa viikon motskarireissun Suomenmaassa. Suunnitelmana oli ettei erityistä suunnitelmaa ole. Lähdimme vain ajelemaan länsirannikkoa, mm. Pori...Kustavi....Hankoon. Porvoo...Kotka...jne. Kyllä Suomen kesä on kaunis, maisemat (pyörän perästä) mahtavat. Ja se vapauden tunne kun tuulessa kulkee... kiemurtelevia pikkuteitä.
Pääosin yövyimme teltassa, kerran mökissä ja lopulta hotellissa, kun satoi kaatamalla. Samassa hotellissa muuten oli useampi keski-ikäinen moottoripyöräpariskunta.
Kustavissa telttapaikaltamme kalliolta oli hienot ilta-aurinkonäkymät merelle: lämmin aurinkoinen päivä ja tyyni ilta saunoineen ja uimisineen. Aamusta pakkasimme aina kamppeet heti herättyämme ja ajaa posautimme mukavaan eteen tulleeseen kahvilaan aamupalalle. Tällä reissulla ei nuotioilla tuherreltu eikä hammasta kiristelty.
Hangossa oli tasan SATAMA eikä mitään muuta. Jaa, Mannerheimin kesähuvila kallionnokassa, ja aamukahvit siellä. Tasan kesäkaupunki, ts Hangon regatan aikaan, eipä paljon muuta.
Porvoossa oli ajatus juhlistaa pyöreitä vuosia laivaterassilla, mutta satoi. Söimme sitten terassinpuutteessa Etanaravintolassa pienen mutta kalliin kala-aterian valkoviinin kera. Loviisan kautta
Kotkaan, jossa poikkesimme katsastamassa Sapokan vesipuiston.
Saa nähdä minne nenä tulevana kesänä osoittaa... alla uusi hieno pyörä! Mukavia hetkiä odotellen ja suunnitellen...
Pääosin yövyimme teltassa, kerran mökissä ja lopulta hotellissa, kun satoi kaatamalla. Samassa hotellissa muuten oli useampi keski-ikäinen moottoripyöräpariskunta.
Kustavissa telttapaikaltamme kalliolta oli hienot ilta-aurinkonäkymät merelle: lämmin aurinkoinen päivä ja tyyni ilta saunoineen ja uimisineen. Aamusta pakkasimme aina kamppeet heti herättyämme ja ajaa posautimme mukavaan eteen tulleeseen kahvilaan aamupalalle. Tällä reissulla ei nuotioilla tuherreltu eikä hammasta kiristelty.
Hangossa oli tasan SATAMA eikä mitään muuta. Jaa, Mannerheimin kesähuvila kallionnokassa, ja aamukahvit siellä. Tasan kesäkaupunki, ts Hangon regatan aikaan, eipä paljon muuta.
Porvoossa oli ajatus juhlistaa pyöreitä vuosia laivaterassilla, mutta satoi. Söimme sitten terassinpuutteessa Etanaravintolassa pienen mutta kalliin kala-aterian valkoviinin kera. Loviisan kautta
Kotkaan, jossa poikkesimme katsastamassa Sapokan vesipuiston.
Saa nähdä minne nenä tulevana kesänä osoittaa... alla uusi hieno pyörä! Mukavia hetkiä odotellen ja suunnitellen...
sunnuntai 8. helmikuuta 2009
Taidetta!
Olen innokas Taidelainaamon ystävä.
Käyn säännöllisesti kuolaamassa siellä, mitä ihanaa uutta on tarjolla. Tauluvalikoima on ollut aina hyvä ja katsellessa alkaa aina tehdä ihan kamalasti mieli hankkia itsellekin kaunis, puhutteleva taulu. Kynnys "oikean" ja "aidon" (mitä se sitten lieneekään) taulun/maalauksen hankkimiseen on ollut suuri, lähinnä johtuen hinnasta. Viime vuonna kohtasin sielunmaisemani eräässä valokuvateoksessa. Seurasin sen "jälkiä" ja kävin katsomassa sitä eri paikoissa. Olisin voinut heti ostaa sen, jos olisin kyennyt. Onnekseni se sitten kerran ilmestyi Lainaamon seinälle! Kävin sitä jälleen pari kertaa katsomassa ja kerroin ihastuksestani lainaamontädillekin! Puhuin taulusta ja ihastuksestani ääneen "kaikille" ja epäilin etteivät kaikki näkisi siinä välttämättä sellaista lumoa kuin minä tai pitäisivät minua vähintäänkin seonneena, jos hankkisin sellaisen. Niin vain kävi, että nyt taulu on minulla: maksan kallista aarrettani 30e/kk ja enkä ole vielä katunut hankintaani. Se tapahtuikin viime hetkellä, sillä taulu oli menossa näyttelyyn, josta se olisi varmasti ostettu ellen olisi kuullut itseni yhtäkkiä sanovan, että otan(ts.vuokraan) sen!
Minuun voimakkaasti vaikuttanut tauluni odottelee nyt olohuonessa tason päällä pääsyä ansaitsemalleen hyvin harkitulle paikalle, sopivalle seinälle, jossa se tulisi edukseen.
Olen itsekin pitkän tauon jälkeen innostunut tekemään tauluja eri välinein ja tavoin, harvakseltaan. Olen ollut(yllättävää kyllä) tyytyväinen tuotoksiini. Sekatekniikka, leiketaulut ja maalaukset ovat syntyneet kuin itsestään. Muu käsillä tekeminen on vähentynyt ajoista jolloin "väänsin rautalangasta" pikkutuoleja, koristeita ym., tein pajutöitä, kuivakukka-asetelmia, paljon keramiikkaa jne. Kävin myös erilaisilla kädentaidon kursseilla, joissa tein paperimassasta ja taikataikinasta mm.koruja. Kaikenlaista on tullut kokeiltua! Nykytrendini on kehitellä esim. jätemateriaalista kaikenlaista, esim. puuovesta olen tehnyt pukkijaloille sohvapöydän, puupölkystä, joka kuivattelee pesuhuoneessa, teen jakkaran. Mietin vielä maalaanko sen vai jätänkö luonnontilaan. Vanhasta harmahtavasta tavaralavasta, jonka lenkilläni löysin ja raahasin mukanani, tein lattiarahin, jonka päälle asetin ison lattiatyynyn. Hyväksi todettu niksi on tehdä vanhoista ikkunanpokista taulunkehykset. Ym ym. Palaan asiaan...
Käyn säännöllisesti kuolaamassa siellä, mitä ihanaa uutta on tarjolla. Tauluvalikoima on ollut aina hyvä ja katsellessa alkaa aina tehdä ihan kamalasti mieli hankkia itsellekin kaunis, puhutteleva taulu. Kynnys "oikean" ja "aidon" (mitä se sitten lieneekään) taulun/maalauksen hankkimiseen on ollut suuri, lähinnä johtuen hinnasta. Viime vuonna kohtasin sielunmaisemani eräässä valokuvateoksessa. Seurasin sen "jälkiä" ja kävin katsomassa sitä eri paikoissa. Olisin voinut heti ostaa sen, jos olisin kyennyt. Onnekseni se sitten kerran ilmestyi Lainaamon seinälle! Kävin sitä jälleen pari kertaa katsomassa ja kerroin ihastuksestani lainaamontädillekin! Puhuin taulusta ja ihastuksestani ääneen "kaikille" ja epäilin etteivät kaikki näkisi siinä välttämättä sellaista lumoa kuin minä tai pitäisivät minua vähintäänkin seonneena, jos hankkisin sellaisen. Niin vain kävi, että nyt taulu on minulla: maksan kallista aarrettani 30e/kk ja enkä ole vielä katunut hankintaani. Se tapahtuikin viime hetkellä, sillä taulu oli menossa näyttelyyn, josta se olisi varmasti ostettu ellen olisi kuullut itseni yhtäkkiä sanovan, että otan(ts.vuokraan) sen!
Minuun voimakkaasti vaikuttanut tauluni odottelee nyt olohuonessa tason päällä pääsyä ansaitsemalleen hyvin harkitulle paikalle, sopivalle seinälle, jossa se tulisi edukseen.
Olen itsekin pitkän tauon jälkeen innostunut tekemään tauluja eri välinein ja tavoin, harvakseltaan. Olen ollut(yllättävää kyllä) tyytyväinen tuotoksiini. Sekatekniikka, leiketaulut ja maalaukset ovat syntyneet kuin itsestään. Muu käsillä tekeminen on vähentynyt ajoista jolloin "väänsin rautalangasta" pikkutuoleja, koristeita ym., tein pajutöitä, kuivakukka-asetelmia, paljon keramiikkaa jne. Kävin myös erilaisilla kädentaidon kursseilla, joissa tein paperimassasta ja taikataikinasta mm.koruja. Kaikenlaista on tullut kokeiltua! Nykytrendini on kehitellä esim. jätemateriaalista kaikenlaista, esim. puuovesta olen tehnyt pukkijaloille sohvapöydän, puupölkystä, joka kuivattelee pesuhuoneessa, teen jakkaran. Mietin vielä maalaanko sen vai jätänkö luonnontilaan. Vanhasta harmahtavasta tavaralavasta, jonka lenkilläni löysin ja raahasin mukanani, tein lattiarahin, jonka päälle asetin ison lattiatyynyn. Hyväksi todettu niksi on tehdä vanhoista ikkunanpokista taulunkehykset. Ym ym. Palaan asiaan...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)