Australia

Poikani on siis matkoilla Aasiassa. Ensin Thaimaa, Malesia ja nyt Aussit. Töitä pitäisi löytyä - pian. Mietin kuinka hienoa on reissata, tavata eri maiden nuoria matkaajia, kokea paljon uutta, huomata selviävänsä monista haasteista vieraissa maissa, englannilla, ihastella uusia ja taas uusia kaupunkeja, kyliä, eksoottisia ruokia, kulkuvälineitä, majapaikkoja, kulttuuria.... Hiukan kauhistuttaa että, kuinka poika mahtaa päästä elämän makuun siellä kaukana, pysyisi terveenä eikä kohtaisi pahoja kommelluksia ja etten vain joutuisi hänen kotiinpaluulentonsa maksajaksi heh. Se olisi ehkä hiukka enemmän kuin väli Malesia- Melbourne, alle 200e!

Olen hiljakseen hivutellut tavaroitani pojan huoneeseen pois olohuoneen nurkasta. Jos kerran lähtee kuukausiksi, epämääräiseksi ajaksi pois kotoa, ei voi olettaa että huone jäisi "tyhjilleen", käyttämättä. Täytyisi ostaa uusi sänky ja asettua sinne asumaan. Tultuaan poika saa kokeilla asumista kaiken hulinan keskellä olohuoneessa, jotta voisi itse todeta kuinka ihmeessä en ole saanut siinä 5 vuoteen kunnolla nukutuksi. Ehkä julmaa, ehkä opettaa realismia. Ja ehkä se saa häneen vipinää muuttaa jo omilleen, kun palaa Suomeen.

Viimeisimmät lukemani kirjat: Härkönen/Ei kiitos, Paavilainen/Sinulle luotu ja Coelho/11 minuuttia(prostituoidun tarina). Hyviä kaikki omalla tavallaan.

Turinoita

Kun pimeä kausi koittaa, tekee mieli poltella kynttilöitä.

Huonolla säällä saa helposti siivouskohtauksia, kun ei ole parempaakaan tekemistä.

Olisi kiva ostella kaikkia kauniita callunoita ja pallokrysanteemeja ja muita syyskukkia ja tehdä asetelmia kukkalaatikoihin, mutta kun kesäkukatkin kukkivat vielä täyttä päätä iloisesti lämpimän syyssään innoittamana, eikä raaski heittää liian aikaisin tunkiolle. Olen löytänyt lannoittamisen jalon taidon ja saanut ruukku-, amppeli- ja laatikkokukat kasvamaan hurjasti.

Onneksi syksy on ollut lämmin, eikä talvea vielä näy. Kaksi kuukautta talvea riittäisi vallan mainiosti. Syksy on oranssi, punainen ja keltainen. Kuulas ja raikas. Mainio aika tehdä virkistäviä happihyppyjä sekä harrastaa kaikenlaista. Nyt on meneillään pilates ja latinojazz, tosi hauskoja ja mainiota liikuntaa. Sitten lapsuuden, kävin pitkästä aikaa sienessä! Sen verran suppiksia että tytöt saivat ihanan kermaista sienikastiketta. Omppuja on tullut valtavasti, ei omia mutta mamin, jonka kanssa myös teimme omenahilloa.

Kevät on ihaninta aikaa kun kaikki on niin tuoretta, vihreää ja kaunista, eikä aurinko paahda liian kuumasti. Keväisin herää halu maalata, tauluja ja seiniä, uudistaa=sisustaa asuntoa, kökkiä pihalla ja kuopsuttaa maata, nauttia aamukahvit patiolla.

Keskitalven pimeillä ei tee mieli tehdä eikä mennä. Vain odottaa sohvan nurkassa että uusi vuosi vaihtuu - sitä odotellessa, jos vaikka löytyisi innostavia kirjoja luettavaksi, ihania elokuvia katseltavaksi ja hyvää ruokaa mussutettavaksi. Niin ja makeaa viiniä. Sekä oma Leijonani kainaloon niin usein kun mahdollista! <3>

Ei (syys)omena kauas puusta putoa...

Vanhin lapsukaiseni lähti viime kuussa kauan suunnitellulle reppureissulle Aasiaan; Thaimaa, Malesia, Indonesia, Bali... Edestakainen lento Hki-Bankok- Hki maksoi vaivaiset 400 e kun poika sopivassa saumassa varaili.
Melkoinen repertuaari rokotteita piti pistelemän ennen matkaan pääsyä, ja ne vasta kalliiksi tulivat. Mukavaa on lueskella ja katsella perustamastaan blogista juttuja ja kuvia matkan edetessä. Tähän mennessä kaikki mennyt suht hyvin, mitä nyt pikkuripulia, mutta se taitaa olla tosi yleistä ennenkuin vatsa tottuu uusiin sapuskoihin. Mikään ei tunnu maksavan paljon mitään, mikä tietty on hyvä ja tärkeää. 2e tuntuu olevan käypä hinta lähes mistä vain, juna-bussi matkoista ruoka-annoksiin jne.
Muistuu niin mieleeni omat reissuni, interrailit ja kibbutzi 80-luvulla! Kyllä se matkustaminen vaan on ihanaa. Ja nuorena kannattaa lähteä ja kokea, ei tarvitse sitten vanhana katua.
Keskimmäinen, eli tyttö, lähtee marraskuussa yo-lahjamatkalle serkkunsa ja tätinsä kanssa Panamaan. Että sillai.
Mihinkähän minä lähtisin - suunnitelmia on jo, ja loma-ajankohta tiedossa...katsotaan.

Tuulessa on syksyn tuoksua

Jostain kumman syystä - johtuisiko ajoittain tosi kuumasti paahtaneesta auringosta - kesäkukat ovat lähes kaikki kukkineet ja piha näyttää ränsistyneeltä...? Syyskasveja odotellessa näky on aika lohduton: kesä on pian ohi. Nurmikko tosin kasvaa innoissaan ja ihana vehreänä, sen saa leikata viikottain, muuten apilat valtaavat k a i k e n. Sade lakastuttaa lisää kukkia.

Tänä kesänä innostuin lukemaan kirjoja. Se on kausittaista.

Hankin romaanien lisäksi myös (yllätys) perennakirjan, jota en ole saanut kunnolla selattua, ajattelin sitten talven pimeillä, kun ei muutakaan tekemistä.

Käsi oikkuilee edelleen. Ajoin kokeeksi nurmen "työnnettävällä", mutta en mielestäni ole nostellut raskaita, ellei (pieniä)kastelukannuja lasketa, silti oikea olkapää kiukkuilee. Ja minäkin. Keho HUUTAA liikuntaa: kävelylenkkejä, pyöräilyä, puntteja, venyttelyä jne. Koko ajan saa varoa. Paino nousee. Siis elopaino. Uimassa olen käynyt, mutta ei kai käsi siitäkään tykkää.

Kesälomatauko on ohi!

Yli viiden viikon loma on takana - harmi. Se meni liian nopeasti. Tosin siinä ajassa ehdin tehdä jo vaikka mitä.
Moottoripyörämatka Komistukseni kanssa oli kesän odotetuin ja kohokohta. Ruotsin rannikko ja Ahvenanmaa saivat odottaa vielä, kun suunnistimme "varmaa" aurinkoa kohti. Muka. Hyvällä onnella emme kastuneet varsinaisesti ollenkaan. Ensimmäinen yö Nauvossa ja riputteli hiukka vettä, mutta Juhannusaatto taittui suloiseksi illaksi, jolloin istuimme hiipuvassa auringossa saunan jälkeen, Kemiönsaaren Kasnäsissä, meren rannalla, pikkuisen hataran (huom. yöllä kylmän) vuokramökin pihassa shangriaa maistellen ja viereisen asuntoauton suvimusiikkeja kuunnellen...
Sieltä matka jatkui extempore Itä-Suomea kohti. Joka puolella oli niin kaunista, ja sen aistii aivan eri tavalla ja intensiivisemmin pyörän päältä. Kaikki tienpientareiden kukatkin tuoksuvat huumaavasti -eihän sellaista huomaa autossa istuessa.
Teltta viritettiin varmuudeksi mukaan, mutta yöt sujuivatkin erinäisissä mökkeröissä.
Matkaan mahtui annos kulttuuria Taidekeskus Salmelan muodossa. Hieno käymisen arvoinen paikka. Sen lisäksi tuli koluttua kotipaikan uudet meneillään olevat taidenäyttelyt ja Iittalan Naivistit, tavattua ystäviä ja kuppelehdittua pikkupuutarhassani.
Tänä kesänä sain uuden hienon pationjatkoksen pihaani. Siinä kelpaa aurinkotuolissa köllötellä ja aamukahveja pöydän ääressä juoskennella! -kiitos Eki siitä ja monesta ihanasta hetkestä-

Sään armoilla...

Sadetta on taasen piisannut.

Säätiedotukset ovat tärkeitä - varsinkin kun on lähdössä moottoripyörällä lomalle. Viikoksi. Juhannuskin tulossa.

En kuitenkaan anna sateen tai minkään sään pilata tunnelmiani, pääasia on vapaus mennä ja tehdä ilman hmmm lapsia, työtä ja muita "velvoitteita".

Käsi tai ennemminkin olkapää on vihoitellut edelleen. Kiropraktikko laittoi siihen mustat teipit auttamaan oikeaan asentoon. Lapset kommentoi, että se on kuin tatuointi. Nyt sitten on kielto päällä, ettei saa kaivaa, siis kasveja maahan eikä muutakaan sellaista. Niisk. On otettava oma aikamiespalvelu käyttöön, ei siis varamiessellainen.

Pakkasta!

Miinus kaksi astetta viime yönä! Linnun juottoastian vesi oli aamulla umpijäässä! Onneksi nostelin kesäkukkapurkit sisään iltamyöhällä. Nyt just on sellainen aika että intomieliset ja liian varhain kukkahullut joutuvat roudaamaan kukkia sisään ulos sisään säännöllisesti! Noh ei paha vaiva, onhan ne niin kauniita ulkosalla kun kaikki perennat eivät vielä kuki. Sain myös istutettua uuden perennapenkin(varomatta yhtään kättäni). Puutarhamyymälässä meinasi seota! Kukkia kaikkialla ja toistaan ihanampia. Ostin enemmän kuin piti. Piti ostaa pikkusydäntä mutta kotona huomasin että se oli purppurasydän tms.? Kaunis kuitenkin. Ym muita.

Pikkuhomma

Rakas Remonttireiskani teki hienon laatoituksenpalasen ulko-oven viereen, eikä se kauan vienyt. Olen ollut kuin kissa pistoksissa käsivaivani takia, kun en ole uskaltanut kaivaa sen viereiseen kukkapenkkiin taimia. Olen myös odotellut kaunista säätä muutaman päivän jatkuneen sateen jälkeen.
Lomaa odottelen, joka alkaa 15.6.!!!

Juhlaa, juhlaa, yhtä juhlaa!!

Tyttäreni ylioppilasjuhlat on nyt vietetty! Kaikki sujui hienosti, tytöt(joita siis oli kaksi eli serkukset) olivat niin kauniita, hehkeitä, iloisia nuoria... Tarjoilu pelasi ja ruuat olivat todella maukkaita. ja ruusut ihania! Vieraat viihtyivät, eikä itsekään tarvinnut stressata - outo tunne. Yleensä on ihan puhki seuraavana päivänä, mutta tänään ei mitään hätää. Vaikka, kävimme miehen kanssa terassikierroksella juhlien päätteeksi.

Nyt lähes 30 asteen helle, joten palattava viileämmällä asiaan.

Sinistä

ja ja....

...pyöräni kumi on puhki. Se pitäisi korjata. Huusholli siivota. Pestä pyykkiä. Tiskikone toimii osittain, kohta se lopahtaa kokonaan...

Stand up-festareilla eilen illalla yöhön asti. Ihana lämmin ja kaunis ilta. Siiderit Vanajan rannalla penkillä ystävän kanssa. Hauskaa ja rentouttavaa oli: en ole aikoihin nauranut niin vedet silmissä!

Kiire, kiire, kiire...

...mistä tämä kiire nyt yhtäkkiä tuli?
Kirjoitan yövuorossa, päivä/iltaunet jäivät vähäisiksi, mutta toivottavasti painostava aamu-kolmen tai neljän hetki on lyhyt. Silloin eniten väsyttää, välillä niin ettei millään silmät pysyisi auki.
Siis kiirettä, kevätkiirettä, kärsimättömyyttä - mm. saada nopeasti istutetuksi uusia kukkia purkkiin ja pihalle. Pitäisi ja pitäisi ostaa multaa, sekään ei niin vain onnistu, kun mullankin on meikäläisellä oltava just eikä melkein. Puutarhamultaa kyllä saa, mutta ei vaan osu silmiin kesäkukkamultaa, joka olisi laatikoihin parasta, huom.kastelukiteidensä ja koostumuksensa ansiosta...ettäkö pedantti, tai vaativainen, tai muuten vaan puutarha- ja kukkahullu? Että voi mullan ostostakin tulla pakkomielle ja seikkailu! Yritin jälleen kerran ko ostosreissua työpäivän jälkeen lauantaina, juuri puoli tuntia ennen kaupan sulkeutumista - miksi? Kauheat jonot kassoilla, kaikki kaupungin ihmiset juuri silloin ostoksilla ja juuri siinä samassa kaupassa kuin minä?! Yritän uudelleen arkena, aamulla, kun muut kuolevaiset ovat töissä ja minä vapaalla.

Pihani kukkapenkin reunat pitäisi "kantata" rikkaruohojen estämiseksi.
Kehäkukan siemenet pitäisi ehtiä istuttaa maahan...2 pussia olisi valmiina odottamassa, on odottanut jo pitkään. Krassin isot taimet pitäisi istuttaa isompaan astiaan. Tänään ostin niille metallisen tuen, johon voivat kiipeillä. Pihalaattoja pitäisi laitella. Pitäisi hankkia yksi YO-lahja ja tilata ruusut, sekä tehdä kortti valmiiksi. Autokin pitäisi korjata ja katsastaa. Äitikin pitäisi käyttää ostoksilla. Ja - kohta on ylioppilasjuhlat! Ja yhtä miestä on koko ajan ikävä kaiken tämän lomassa!

Köynnöksiä, kukkia, kasveja....

....kesä...on niin IHANAA aikaa. Melkein mikään ei voita mullassa tonkimista ja kukkien katselemista...jopa rikkaruohojen kitkemiseen voi tulla himo!
Katselen kärhöjä ja köynnöksiä...tekisi mieli istuttaa "taas" jokunen kasvi, mutta sitten on kaivettava lisää alaa nurmikolta - ja se taasen on lasten mielestä kiellettyä. Mutta, PIONI on saatava jonnekin mahtumaan, se on niin kaunis. Riipparaitaa, pikkupuuta, suunnittelen näkösuojaksi aamukahvipöydän taakse. Lämpiminä aamuina on pakko päästä ulos, pihalle, kahville! Viime vuonna uudistin kunnolla yhden kukkapenkin jonne istutin myös kaksi syreeniä. Ilokseni huomasin että ne alkavat KUKKIA. Siis ovat selvinneet hnegissä talvesta ja viihtyvät.

Onnea Äideille!

Lauantaina ruokailimme yhdessä. Äidit(nuorempi ja vanhempi), lapset ja kaksi miestä söimme ihanan aterian ja nautimme Kosovosta tuodusta maukkaasta viinistä. Monta tuntia kului kuin siivillä pöydän ääressä, jutusta ei meinannut loppua tulla ollenkaan, siis kaikki viihtyivät hyvin! Sain lahjaksi Muumi-pyyhkeen, isomman tytön tekemän taulun ja kortin. Hän toi myös Maailman ihanin tyttö-valokuvateoksen yhteiseksi kaikille meidän perheen tytöille kuvaajan omakätisellä saatetekstillä: upea kirja, kauniita kuvia! Pienimmältä sain omanväriseni kukkakimpun, punaista ja oranssia, sekä ihanan omatekemän kortin. Vanhimmalta, pojalta, sain valkoisia krysanteemejä ja kunnon halauksen!
Onhan se mukavaa olla yhtenä päivänä tähti!

Kotilomailua

Lähes kaksiviikkoinen lomani alkaa olla lopuillaan. Alunperin otin kevätlomaseni tähän ajankohtaan että voisimme mennä mieheni kanssa yhdessä Keskieuroopan kaupunkilomalle, Prahaan vaikka. Se jäi leijonani vuotuisen karateleirin alle, mutta ei se mitään; rahat säästyivät, vai säästyikö.... Olen siis vietellyt luppolomaa kotona, pihalla ja kaupungilla. On ollut aikaa "haahuilla" ajatuksissani, ottaa aurinkoa(voi mitkä kelit, lähes 20 astetta!) ja puuhailla pihalla. Olen kyllä saanut väriä kasvoihini.

Istutin krassin siemeniä ja vaihdoin mullat kukkiin. Tyhjensin lisää ulkovarastoa ja sain sieltä kolme huonekalua siirtymään uuteen osoitteeseen, tytön kämppään, jee. Myös pari valaisinta sai lähteä. Pesin kaikki pehmot, joita on PALJON. Näky oli naapureista varmasti hauska kun pehmoröykkiöt kuivasivat pihalla tuulessa ja auringossa. Varastossa pesinyt hiirulainen oli tehnyt tuhojaan ja pissinyt ainakin yhteen pussiin. Nyt olen viisaampi ja laitan kaikki kannelliseen muovilaatikkoon.

Kerrankin ajoissa, olen valmistellut, suunnitellut tytön YO-JUHLIA=yhteisjuhlia serkkunsa kanssa! Vieraita tulee about liki 60. Liinat ja koristeet ja kukat pitää tietty hankkia itse, mutta onneksi tila ja astiat ovat valmiina. Minusta on mukavaa miettiä koristeluja.... 4.5. pidämme kutsukorttitalkoot yhdessä, äidit ja tyttäret. Ainoa huoli on tietysti aikataulu, meneekö se nappiin ja kuinka hyvin onnistuu porrastamaan vieraiden tuloa, ettei tule tungosta. Keli ei onneksi ole ongelma, oli se mikä tahansa, koska juhlatila on riittävän iso.

Loman ansiosta myös tytön mekko(kallis!) ja lakki on jo ostettuna. Mekko löytyi Tampereelta, jossa kuljin ensin itse yhden päivän 5 tuntia ristiin rastiin( tuomisina puutuoli "puutarhaan"kympillä ja ale-lattiatyyny löytämäni vanhan ja harmaan tavaralavan päälle, sekä viherkasvi.) Toisen päivän 5 tuntia kiersimme yhdessä tytön kanssa miljoonia liikkeitä. Sitä juhla-asujen MÄÄRÄÄ! Omani on onneksi hankittu jo aikoja sitten! Tosin sillä varauksella, jos olisin löytänyt paremman, olisin ostanut. Ehkä onneksi, ei sattunut silmään sopivampaa. Kenkiä minulla onkin kuin pienessä putiikissa.

Lomalla oli aikaa myös TAIDENÄYTTELYihin, tottakai. Pentti Pullisen grafiikka-näyttely Galleria Koneessa oli rauhallinen ja kaunis. Samalla reissulla sain Mari Holopaisen yhteystiedot, kääk, sillä hänen värikäs puna-vihreä taulunsa on jäänyt kummittelemaan mieleeni! Kuulin hinnankin, toinen kääk, n.1300e?! Voi harmi, sekin tekisi lainatenkin 50e/kk ikuisuuden! h u o k a u s.....

Pihapuuhia

Sain itsestäni irti niin paljon, että aloitin jo alustavat pihatyöt. Heittelin vähän lannoitteita sen jälkeen kun olin leikellyt talven törröttäneitä kuivia kukanvarsia ja oksia pois kukkapenkeistä. Vielä on odotettava kunnes nurmikko kuivaa jottei se mene tallatessa mullalle, joten haravaan en koskenut. Kylläkin paukutin rautakangella jäisiä lumikasoja pienemmäksi, siis autoin aurinkoa nopeuttamaan sulatusta! Aion ostaa muuten uuden vaaleanpunaisen haravasetin, siksi ettei tarvitse kesällä jonotella taloyhtiön välineitä, mutta myös siksi että niistä menee osa hyväntekeväisyyteen, Roosanauhalle, ja kaiken lisäksi ne ovat niin ihanan väriset!

Kirppiskierrokseltani löysin edullisia pitkiä pääsiäsililjoja ruukussa, jotka laitoin isoon koriin. Hauskan näköistä. Ajattelin sen ensin ulos, mutten raaskinutkaan. Kukat ovat kyllä ihania, nyt saa puoli-ilmaiseksi loistavanvärisiä tulppaneja.
Kirpputorilta tarttui mukaan 30e:n iso, erikoisen näköinen puutuoli. Se suorastaan pyysi päästä mukaani, enkä voinut jättää sitä. Olen pitkään havitellut sellaista isoa erilaista, persoonallista tuolia, ja niitä tullutkin eteen, mutta aina olen tullut järkiini ettei meille enää m a h d u. Tämä mahdutettiin!

Ostin myös tuolimaalit ja sain jo hiottua ja maalattua violetin tuolin, seuraavaksi imelän vaaleanpunaisen vuoro! Ihanaa - väriä elämään!

"Puhdistautumista"...

...tarkoittaen kaiken ylimääräisen roinan poistamista, jota kerääntynyt ihmeellisesti nurkkiin pitkin talvea. Sain uskomattoman inspiraation, siis siivouspuuskan, muuan päivä ja siistin eteisen paraatikuntoon. Ensin lähti tuulikaapin ovi, joka ei ollut koskaan kiinni, mutta tiellä aina ja pienensi entisestäänkin pientä tilaa. Ostin uuden siistin maton ja poistin pieniä, käyttämättömiä vaatteita, siirsin talvivaatteita ja -kenkiä varastoon sekä ruokkosin kaiken pikkusälän pöydiltä ja tasoilta ja hyllyiltä, jotka kummasti lisääntyvät ja kerääntyvät niihin talven pimeyden turvin!? Eriväriset ja -pariset kukkien suojapurkit saivat kyytiä: ostin joka viherkasviin samantyyppiset valkoiset purkit. Pyyhin "yläpölyt" inhottavista, vaikeista paikoista, ja tuntui kuin hengittäminenkin kävisi kevyemmin nyt!
Seuraavaksi aion päättää kesken jääneen keittiön puutuolien maalauksen. Pitää ensi tilassa hankkia maalit: vaaleanpunainen, oranssi ja tumman violetti, vaihtoehtona turkoosi. Minulla on jo valmiina kaksi kevään vihreää ja yksi vaaleansininen tuoli, sekä osin maalattu keltainen, jonka maali kuivui purkiin, joten maalaan oranssilla päälle. Keltaisesta väristä en tykännytkään, joten sain syyn maalata sen uudelleen. Miten kaikenlaisia lehtiäkin pääsee kertymään nurkkiin kasapäin - pois vaan.

Mietteitä

Vietin kaksi ihanaa päivää, iltaa ja yötä mieheni kanssa viiniä nauttien ja rupatellen. Siksi aika väsy päivä eilen, mutta ei se mitään. Sain tänään nukkua pitkään...

Tänään satoi vaan lisää ja lisää lunta - oikeastaan ilkeää räntää, mutta monta senttiä kuitenkin, not nice. Haluan sen kevään, aurinkoa, lämpöä, orastavaa vihreää, leutoja tuulia, kauniita kukkia.... Parina päivänä tosin on ehtinyt lämmittää niin, että istuin patiolla naama aurinkoon. Se oli ihanaa.
Mukava teatteri-ilta takana, Kaaos-näytelmä oli aivan mainio ja hulvattoman hauska. Siinä sai huutia keski-ikäisten naisten ystävyys ja ongelmat. Me kuusi naista kokoonnuimme yhden etukäteisviiskymppisille. Söimme, joimme ja nautimme toistemme seurasta. Yksi oli lähdössä matkalle Prahaan, yksi Namibiaan, yksi vuoden päästä Intiaan jälleen ja yksi Uuteen Seelantiin - että sellaista. Minneköhän minä lähtisin?
Seuraavana päivänä toisaalle naisystävän luo "hyvinvointikutsuille": ihana kasvohoito ja käsihieronta=30e. Nyyttäritortilloja, kakkua ja kahvit. Kun muut menivät saunaan nautiskelemaan, minä jouduin lähtemään ajoissa töihin - yöksi.

Kevättä??

Tänään satoi lunta oikein sakeanaan. Juuri kun töihin mennessä ajattelin, että voisin jo kohta laittaa talvikengät piiloon ja ottaa kävelykengät esille. Haluan kevään jo tulevan, en tykkää talvesta! Tai no, kaksi kuukautta talvea riittäisi ja silloin voisi aurinko paistaa ja hanget kimaltaa, pakkasta vain pari astetta!

Muutakin lomasuunnittelua....

Talvilomaakaan ei ole vielä vietetty, mutta kesä siintää jo mielessä. Olen täysin kevät- ja kesäihminen; tämä talvi ja lumentulo saisi jo loppua!
On ihana alkaa haaveilla näin maaliskuun korvilla kesälomasta. Joka kesä on jossakin tullut käytyä, koti-Suomessa tai ulkomailla. Toissa kesänä olin ystävättäreni ja hänen lastensa kanssa Kolmårdenin eläintarhassa. Yleensä olen lähtenyt reissuun jo alkukesästä, jolloin olen ottanut ainakin osan lomaani, sillä silloin pääsee juoheasti sisään eri paikkoihin jonottamatta, eikä ihmisiä ole muutenkaan tungokseen saakka. No Ruotsin reissu tuli tehtyä heinäkuussa; oli kuumaa ja paljon ihmisiä, mutta hauska reissu. Mikä parasta, lapset tykkäsivät. Minulla oli tyttöni mukana.
Juhannuksen olimme kerran samalla porukalla Porvoossa, josta vuokrasimme mökin. Sattui kauniit ilmat ja kävimme kävelyllä myös vanhassa Porvoossa, jossa on ihania pikkuputiikkeja, sekä uimassa tekojärvessä. Rankka reissu, heh, sillä silmälasini hukkuivat mökin pihaan. Ilmeisesti viltin mukana lensivät pöheikköön, joten oli "pakko" hankkia uudet!

Ensi kesän yhteinen reissukohde saman perheen kanssa on suunnitteilla Pärnun hiekoille. Siellä viihtyisi varmasti aikuiset ja lapset. Kun ei sen etelämpään viitsi matkustaa Suomen suvesta, niin hiekkarannat ovat kuitenkin kuin etelästä!katsotaan.
Lenkillä on tullut käytyä sauvoin ja ilman paljon ahkerammin nyt kun aurinkokin on alkanut paistaa. Räystäät tippuvat lupaavasti....

Taiteesta...

Kohtapian siis olen saanut "Pyykki"-tauluni maksettua Taidelainaamoon, joten havittelen seuraavaa hankintaa. Ihastuin Mari Holopaisen kivoihin tauluihin, joissa aiheena on "lapsuus"ym. Marin maalauksissa viehättää yksinkertaisuus, muhkeat selkeät(ts puhtaat) värit ja selkeät aiheet. Mm. värikkäät lapsen jalat+kengät on tosi vetoava, en tiedä miksi. Voimakas vihreä ja punainen tuntuvat siinä raikkailta ja aihe on yksinkertainen ja intensiivinen! Ehkäpä joskus "lainaan" sen ja makselen osissa pois...
Tein vanhimman tyttöni kanssa hiljattain(n.viikko sitten) taidekierroksen kaupungin taidenäyttelyissä: kirjastossa, taidemuseossa, taidelainaamossa, kahdessa Galleriassa ja kansalaisopiston oppilastöiden näyttelyssä. Aikamoinen sessio. Välissä oli väsymykseen pakko käydä kahvilassa ja taas jatkettiin; lopuksi kirppikselle.
Taide-elämykset ovat sellaista sielun ravintoa, ja kun palaa kotiin, tulee vastustamaton halu maalata itse. Näyttelyistä saa oivia ideoita joita soveltaa omiin töihinsä.
Taidemuseoon annoin vinkin/toiveen saada joskus lempitaiteilijani Nanna Suden näyttely kotikaupunkiini. Saattaa olla ylimitoitettu toive, sillä hän on kansainvälisen tason haluttu taiteilija, joka asui ja maalasi vuosia Italiassa, ja palasi sitten kotimaahansa. Helsingissä olisi nyt juuri hänen versioitaan kalevala-teemasta Ateneumin näyttelyssä....

Suunnitteilla moottoripyöräreissu ensi kesänä!

Edelliskesänä-07, heinäkuussa, tein mieheni kanssa viikon motskarireissun Suomenmaassa. Suunnitelmana oli ettei erityistä suunnitelmaa ole. Lähdimme vain ajelemaan länsirannikkoa, mm. Pori...Kustavi....Hankoon. Porvoo...Kotka...jne. Kyllä Suomen kesä on kaunis, maisemat (pyörän perästä) mahtavat. Ja se vapauden tunne kun tuulessa kulkee... kiemurtelevia pikkuteitä.
Pääosin yövyimme teltassa, kerran mökissä ja lopulta hotellissa, kun satoi kaatamalla. Samassa hotellissa muuten oli useampi keski-ikäinen moottoripyöräpariskunta.
Kustavissa telttapaikaltamme kalliolta oli hienot ilta-aurinkonäkymät merelle: lämmin aurinkoinen päivä ja tyyni ilta saunoineen ja uimisineen. Aamusta pakkasimme aina kamppeet heti herättyämme ja ajaa posautimme mukavaan eteen tulleeseen kahvilaan aamupalalle. Tällä reissulla ei nuotioilla tuherreltu eikä hammasta kiristelty.
Hangossa oli tasan SATAMA eikä mitään muuta. Jaa, Mannerheimin kesähuvila kallionnokassa, ja aamukahvit siellä. Tasan kesäkaupunki, ts Hangon regatan aikaan, eipä paljon muuta.
Porvoossa oli ajatus juhlistaa pyöreitä vuosia laivaterassilla, mutta satoi. Söimme sitten terassinpuutteessa Etanaravintolassa pienen mutta kalliin kala-aterian valkoviinin kera. Loviisan kautta
Kotkaan, jossa poikkesimme katsastamassa Sapokan vesipuiston.

Saa nähdä minne nenä tulevana kesänä osoittaa... alla uusi hieno pyörä! Mukavia hetkiä odotellen ja suunnitellen...

Taidetta!

Olen innokas Taidelainaamon ystävä.
Käyn säännöllisesti kuolaamassa siellä, mitä ihanaa uutta on tarjolla. Tauluvalikoima on ollut aina hyvä ja katsellessa alkaa aina tehdä ihan kamalasti mieli hankkia itsellekin kaunis, puhutteleva taulu. Kynnys "oikean" ja "aidon" (mitä se sitten lieneekään) taulun/maalauksen hankkimiseen on ollut suuri, lähinnä johtuen hinnasta. Viime vuonna kohtasin sielunmaisemani eräässä valokuvateoksessa. Seurasin sen "jälkiä" ja kävin katsomassa sitä eri paikoissa. Olisin voinut heti ostaa sen, jos olisin kyennyt. Onnekseni se sitten kerran ilmestyi Lainaamon seinälle! Kävin sitä jälleen pari kertaa katsomassa ja kerroin ihastuksestani lainaamontädillekin! Puhuin taulusta ja ihastuksestani ääneen "kaikille" ja epäilin etteivät kaikki näkisi siinä välttämättä sellaista lumoa kuin minä tai pitäisivät minua vähintäänkin seonneena, jos hankkisin sellaisen. Niin vain kävi, että nyt taulu on minulla: maksan kallista aarrettani 30e/kk ja enkä ole vielä katunut hankintaani. Se tapahtuikin viime hetkellä, sillä taulu oli menossa näyttelyyn, josta se olisi varmasti ostettu ellen olisi kuullut itseni yhtäkkiä sanovan, että otan(ts.vuokraan) sen!
Minuun voimakkaasti vaikuttanut tauluni odottelee nyt olohuonessa tason päällä pääsyä ansaitsemalleen hyvin harkitulle paikalle, sopivalle seinälle, jossa se tulisi edukseen.

Olen itsekin pitkän tauon jälkeen innostunut tekemään tauluja eri välinein ja tavoin, harvakseltaan. Olen ollut(yllättävää kyllä) tyytyväinen tuotoksiini. Sekatekniikka, leiketaulut ja maalaukset ovat syntyneet kuin itsestään. Muu käsillä tekeminen on vähentynyt ajoista jolloin "väänsin rautalangasta" pikkutuoleja, koristeita ym., tein pajutöitä, kuivakukka-asetelmia, paljon keramiikkaa jne. Kävin myös erilaisilla kädentaidon kursseilla, joissa tein paperimassasta ja taikataikinasta mm.koruja. Kaikenlaista on tullut kokeiltua! Nykytrendini on kehitellä esim. jätemateriaalista kaikenlaista, esim. puuovesta olen tehnyt pukkijaloille sohvapöydän, puupölkystä, joka kuivattelee pesuhuoneessa, teen jakkaran. Mietin vielä maalaanko sen vai jätänkö luonnontilaan. Vanhasta harmahtavasta tavaralavasta, jonka lenkilläni löysin ja raahasin mukanani, tein lattiarahin, jonka päälle asetin ison lattiatyynyn. Hyväksi todettu niksi on tehdä vanhoista ikkunanpokista taulunkehykset. Ym ym. Palaan asiaan...

Honeymoon in Budabest

Miesystäväni kanssa aivan ihana nautiskelumatka Unkarin Budabestiin 2.1.-6.1.09.
Kaupunki oli kaunis ja yllätti selkeydellään ja helppokulkuisuudellaan. Historian havinan saattoi kuulla korvissaan ja kuvitella Budan puolen linna-alueella kuinka hevoskärryt kolisivat ja naiset kulkivat mekkojen liepeet maata viistäen...
Joimme "vanhassa kaupungissa" rinteellä kuumaa viiniä keisarinna Sissin nimikkoravintolassa. Tosin kuuma viini oli kova sana myös piiiitkän kävelykadun varrella, jossa tuuli kylmästi ja kädet kohmettuivat. Kahvilakulttuuri kukoistaa ja cafe&vine baareja on joka kadun varrella vierivieressä. Palvelu on ensiluokkaista ja ystävällistä, sekä hinnat vielä kohtuulliset. Tosin eurot eivät käy ihan joka paikassa. Suurta ihmisvilinää ei ollut enää Uuden Vuoden sesongin jälkeen, joka paikassa oli hyvin tilaa. Kenkäkauppoja ja kirjakauppoja oli vuorotellen, mutta kengät olivat alennusmyynneistä huolimatta tosi kalliita!
Hotellimme Buda castle oli hieno designhotelli Budan puolella. N.neljä päivää pörrätessä katuja ristiin rastiin meni yllättävän nopeasti, mutta kyllä siinä ajassa ehtii näkemäänkin ihan mukavasti.
Suosittelen Budan Labyrinttiä, kauppahallia, jos aikaa on kylpylää, ja ihania ruokapaikkoja kuten Kaktus-ravintola ja Sir Lancelot-ravintola Pestin keskustassa: hyvää, halpaa ruokaa ja ISOT annokset. VIINI oli joka paikassa nam nam.

Päivä Tukholmassa 18.12.08

Pikku reissu laivalle: lapsille kivaa ja aikuisille vapaata syömistä, juomista ja rentoutumista kaikenlaisen pälättämisen muodossa.
Tukholman vanha kaupunki ei näyttäytynyt ehkä parhaimmillaan sumuisena ja kosteana talvipäivänä. Upea iso kuusi kyllä komeili maamerkkinä rannalla. Vanhan kaupungin hohto sitten 70-80-luvun käyntien on jotenkin karissut... liikkeitä on paljon, pikkuputiikkeja. Turistikrääsää pilvin pimein mutta myös taidekauppoja, kiva kyllä. Ostimme tyttöni Alisan kanssa muutaman tuliaisen ts joululahjan, mm.muumikamaa isosiskolle Annulille. Itselleni ostin pikku taulun.
Muutaman tunnin aika kului yllättävän nopeasti, emmekä ehtineet oikeastaan kuin limsat juoda enen kuin oli jo kiirehdittävä takaisin laivaan.
Lapset, Alisa, ystäväni Marikan Marge ja Elias, nauttivat laivamatkasta eniten. Uusia reissuja odotellessa.