Poikani on siis matkoilla Aasiassa. Ensin Thaimaa, Malesia ja nyt Aussit. Töitä pitäisi löytyä - pian. Mietin kuinka hienoa on reissata, tavata eri maiden nuoria matkaajia, kokea paljon uutta, huomata selviävänsä monista haasteista vieraissa maissa, englannilla, ihastella uusia ja taas uusia kaupunkeja, kyliä, eksoottisia ruokia, kulkuvälineitä, majapaikkoja, kulttuuria.... Hiukan kauhistuttaa että, kuinka poika mahtaa päästä elämän makuun siellä kaukana, pysyisi terveenä eikä kohtaisi pahoja kommelluksia ja etten vain joutuisi hänen kotiinpaluulentonsa maksajaksi heh. Se olisi ehkä hiukka enemmän kuin väli Malesia- Melbourne, alle 200e!
Olen hiljakseen hivutellut tavaroitani pojan huoneeseen pois olohuoneen nurkasta. Jos kerran lähtee kuukausiksi, epämääräiseksi ajaksi pois kotoa, ei voi olettaa että huone jäisi "tyhjilleen", käyttämättä. Täytyisi ostaa uusi sänky ja asettua sinne asumaan. Tultuaan poika saa kokeilla asumista kaiken hulinan keskellä olohuoneessa, jotta voisi itse todeta kuinka ihmeessä en ole saanut siinä 5 vuoteen kunnolla nukutuksi. Ehkä julmaa, ehkä opettaa realismia. Ja ehkä se saa häneen vipinää muuttaa jo omilleen, kun palaa Suomeen.
lauantai 24. lokakuuta 2009
perjantai 9. lokakuuta 2009
keskiviikko 7. lokakuuta 2009
Turinoita
Kun pimeä kausi koittaa, tekee mieli poltella kynttilöitä.
Huonolla säällä saa helposti siivouskohtauksia, kun ei ole parempaakaan tekemistä.
Olisi kiva ostella kaikkia kauniita callunoita ja pallokrysanteemeja ja muita syyskukkia ja tehdä asetelmia kukkalaatikoihin, mutta kun kesäkukatkin kukkivat vielä täyttä päätä iloisesti lämpimän syyssään innoittamana, eikä raaski heittää liian aikaisin tunkiolle. Olen löytänyt lannoittamisen jalon taidon ja saanut ruukku-, amppeli- ja laatikkokukat kasvamaan hurjasti.
Onneksi syksy on ollut lämmin, eikä talvea vielä näy. Kaksi kuukautta talvea riittäisi vallan mainiosti. Syksy on oranssi, punainen ja keltainen. Kuulas ja raikas. Mainio aika tehdä virkistäviä happihyppyjä sekä harrastaa kaikenlaista. Nyt on meneillään pilates ja latinojazz, tosi hauskoja ja mainiota liikuntaa. Sitten lapsuuden, kävin pitkästä aikaa sienessä! Sen verran suppiksia että tytöt saivat ihanan kermaista sienikastiketta. Omppuja on tullut valtavasti, ei omia mutta mamin, jonka kanssa myös teimme omenahilloa.
Kevät on ihaninta aikaa kun kaikki on niin tuoretta, vihreää ja kaunista, eikä aurinko paahda liian kuumasti. Keväisin herää halu maalata, tauluja ja seiniä, uudistaa=sisustaa asuntoa, kökkiä pihalla ja kuopsuttaa maata, nauttia aamukahvit patiolla.
Keskitalven pimeillä ei tee mieli tehdä eikä mennä. Vain odottaa sohvan nurkassa että uusi vuosi vaihtuu - sitä odotellessa, jos vaikka löytyisi innostavia kirjoja luettavaksi, ihania elokuvia katseltavaksi ja hyvää ruokaa mussutettavaksi. Niin ja makeaa viiniä. Sekä oma Leijonani kainaloon niin usein kun mahdollista! <3>
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
