Minulla oli ystäväni kanssa kirpputoripöytä viikon. Huomenna täytyy hakea kamat pois; tuntuu että haen ihan samat kipot ja kapot, jotka sinne veinkin! Oikeastaan kaikenlainen rupunen roina ei ketään kiinnosta enää, ihmisillä on omat nurkat täynnä erilaista sälää, josta itse toivovat pääsevänsä eroon. Tosin "oikeasti" vanha tekee kauppansa, "toisen romu on toisen aarre", pitää kuitenkin jossain määrin paikkansa. Itse sorruin vanhaan suorakaiteenmuoiseen osin ruosteiseen vesisäiliöön, ollut vanhassa puusaunassa ihan takuulla. Toisessa päässä on siisti hana. Se vetosi rujoudellaan ja keksin sille heti uusia käyttötarkoituksia; mm.kukkien suojaruukuksi tms. Se pääty sitten vanhan puukorin päälle ja sisälle laitoin kirjoja! En tiedä, mikä sen uudessa käyttötarkoituksessa niin viehättikin, ehkä se ettei se ole lainkaan omassa alkuperäisessä käytössään...on vain hauskan näköinen - se riittää. Kyllä kirjat voisivat tylsemminkin olla esillä.
Kirpparia varten keräsin aika kasan käyttämätöntä tavaraa, enkä aio tuoda niitä enää kotiin, vaan lahjoitan myymättömät vaikka Fidaan. Minulla on sellainen puhdistautumisrituaali menossa, en haali enää pikkuesineitä tms.vaan koitan tyhjentää kaapit entisistäkin. On ihana tunne, kun kolme keittiön yläkaappia on aivan tyhjillään. Eikä niiden sisältö ole pakattuna minnekään, vaan niitä tavaroita ei vaan enää ole. Muutoin pitäisi alkaa pakata, mutta en vaan saa aloitettua. Eikä ole mihin pakata, pitäisi haalia pahvilaatikoita....kun saisi aikaiseksi.
