Poikani on siis matkoilla Aasiassa. Ensin Thaimaa, Malesia ja nyt Aussit. Töitä pitäisi löytyä - pian. Mietin kuinka hienoa on reissata, tavata eri maiden nuoria matkaajia, kokea paljon uutta, huomata selviävänsä monista haasteista vieraissa maissa, englannilla, ihastella uusia ja taas uusia kaupunkeja, kyliä, eksoottisia ruokia, kulkuvälineitä, majapaikkoja, kulttuuria.... Hiukan kauhistuttaa että, kuinka poika mahtaa päästä elämän makuun siellä kaukana, pysyisi terveenä eikä kohtaisi pahoja kommelluksia ja etten vain joutuisi hänen kotiinpaluulentonsa maksajaksi heh. Se olisi ehkä hiukka enemmän kuin väli Malesia- Melbourne, alle 200e!
Olen hiljakseen hivutellut tavaroitani pojan huoneeseen pois olohuoneen nurkasta. Jos kerran lähtee kuukausiksi, epämääräiseksi ajaksi pois kotoa, ei voi olettaa että huone jäisi "tyhjilleen", käyttämättä. Täytyisi ostaa uusi sänky ja asettua sinne asumaan. Tultuaan poika saa kokeilla asumista kaiken hulinan keskellä olohuoneessa, jotta voisi itse todeta kuinka ihmeessä en ole saanut siinä 5 vuoteen kunnolla nukutuksi. Ehkä julmaa, ehkä opettaa realismia. Ja ehkä se saa häneen vipinää muuttaa jo omilleen, kun palaa Suomeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti